10/21/2016

Vuoden tauon jälkeen

Moi.

Siitä on kulunut jo reilu vuosi kun oon viimeeksi kirjotellu tänne. Paljon on tapahtunut myös vuoden aikana. Suurimmat muutokset viimesen kolmen kuukauden aikana. Aloitin opiskelun Helsingin yliopistossa. Muutin toiselle paikkakunnalle. Siinä on aika lailla sulattelemista. Asiat ei oo ihan menny niin kuin oisin halunnu, mutta se kuuluu elämään. Näin tenttiviikkoihin lukemisen keskellä, päätin vähän purkaa omia ajatuksia tänne. Inspiraationa tän blogin herättelemiselle on ollut kavereiden blogien seuraaminen viime aikoina. 
Tosiaan elämäni ehkä jännittävin vuosi aka fuksivuosi yliopistossa alkoi elokuun lopulla orientaatioviikolla Metsätalon aulassa. Oli tosi jännää nähdä uudet luokkakaverit ja vähän huolestutti että miten tutustuminen sujuu kun on tottunut että ympärillä on tietyt ihmiset (työkaverit tunnistakaa itsenne tästä, tuun ensviikolla pitkästä aikaa käymään kaupalla 😁😁)ja tietyt piirit ja ykskaks niitä ei enää ole. Onneks nyt on jo sellanen olo että alkaa muodostuu pikkuhiljaa tukiverkkoja jo tännekin päin Suomea. Näin perjantai-iltana kun luen kielitiedettä kynttilänvalossa yksin (tosi romanttista) niin kaikennäköiset asiat alkaa vaan pyörimään päässä. Kauheet paineet tulevaisuudesta ja osaanko valita oikein sivuaineet ja suuntautumiset koulussa. Mitä jos missaan jotain tärkeetä?! En haluu sulkea mitään ovia uranvalinnan kannalta...
Oon myös niin loman tarpeessa. En tarkota että koulun puolesta vaikka on siinäkin hommaa ihan liikaa, mutta tekee vaan niin kovasti mieli reissuun. Ihan tuskan puolelle menee polte. Ja se tietoisuus, että pääsen vasta joskus hamassa tulevaisuudessa lähtemään. Välillä tekee vaan mieli lähtee ja jättää kaikki taakse. Ei pysyvästi, vaan kuukaudeks tai pariksi. En tiiä miten saan aina rauhoteltuu itteni ja palaamaan tähän horrostilaan. Silleen sitä kuvailisin. Horros. Sellanen odottava tila, että sitä odottaa että elämä alkaa. Mikä on tosi tyhmää koska elämä on nyt. Pitäis vaan laittaa kavereille viestiä et hei mennäänkö tekee jotain kivaa. Mutta just nyt tällä hetkellä mun elämä on tää kielitiede. Pitää vaan muistaa, että lukemalla ja opiskelemalla nyt, saan tehtyä noista mun matkahaaveista totta. Hashtag #opiskelijavaihtoon2019 😂😂 (fingers crossed)
Ps. Unohdin ehkä olennaisimman. Monet työkaverit spekuloi sitä, että onko mun murre muuttunu. Noh. Voin sanoa, että on. MUTTA. Se pätee vaan kun oon täällä. Koti kotona puhun ihan "normaalisti". Joten kun me nähään niin kyl mie juttelen siulle ihan niinku ennenki. 😁
Tää tuoksukynttilä on niin ihana. Koko kämppä tuoksuu vaniljalle. 

Kaamosaika I'm ready.

Kielitiedettä...



Janina

1 kommentti:

  1. Tsemppii kanssalingvistiltä! Karlssonin Yleinen kielitiede, koko kirja on yksi tuskien taival... :'''D t. Aino

    VastaaPoista